VELJESKUNNAN TARINA

Viktor Smeds
Viktor Smeds


NYRKKEILYN YSTÄVISTÄ RINGSIDE CLUBIIN

Jatkosodan riehuessa syksyllä 1943 teki nyrkkeilymme isä Viktor Smeds aloitteen Suomen Nyrkkeilyn Ystävät -nimisen veljeskunnan perustamisesta.
Syksyn aikana veljeskuntaan liittyivät Viktor Smeds, Ilmari Pihlaja, Martta Pihlaja, Matti Haupt, Jussi Kahma, Kalervo Tompuri ja Woldemar Winter. Kukin heistä maksoi liittymismaksun 12.000 markkaa, mikä nykyeuroissa vastaa noin 3.000 euroa. Eli koko ruletti lähti pyörimään näiden seitsemän yksityishenkilön sijoittamalla noin 21.000 euron summaa vastaavalla pääomalla.


1945 PIDETYSSÄ NYRKKEILYLIITON KOKOUKSESSA MÄÄRITELTIIN NYRKKEILYN YSTÄVIEN TOIMINNAN TARKOITUS SEURAAVASTI:


"Keräyksessä kertyneitä rahavaroja Suomen Nyrkkeilyliitto käyttää ensi sijassa nuorten poikien nyrkkeilykoulutukseen sekä edustusnyrkkeilijöitten ottelukunnon kohottamista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Nyrkkeilyliitto kiinnittää huomionsa ennen kaikkea poikanuorisoon, johtamalla sitä kiusausten ja vetelehtimisen vaaroilta kovaan, mutta samalla kasvattavaan ja ankarien lakien johtamaan nyrkkeilyurheiluun. Tässä heidän sisäinen toiminta- ja otteluhalunsa saavat luonnollisen purkauksensa sekä suunnataan sivistäviin uomiin aina tähtäimessä kunnon kansalaisten kasvattaminen."

Sääntöjen 1 § vuodelta 1945:

Suomen Nyrkkeilyliiton perustama Suomen Nyrkkeilyn Ystävät on veljeskunta, jonka jäsenet kukin erikseen ja kaikki yhdessä laillisin ja hyvää tapaa noudattavin keinoin haluavat tukea Suomen nyrkkeilyurheilun syventämistä ja laajentamista sekä työskennellä kansamme valistamiseksi siinä mielessä, että se jättäisi ikivanhan raakalaistavan puukon ja muiden aseiden käyttämisen keskinäisissä erimielisyyksissään.

Voiko tavoite enää olla korkeampi?


UUTEEN ALKUUN


VELJESKUNNAN toiminta oli säätiöluontoisena varsin passiivista. Sen johdosta päätettiin veljeskunta rekisteröidä 1951 Suomen Nyrkkeilyn Ystävät r.y:si. Toimenpide ei tuonut kuitenkaan toivottua tulosta. 1969 kun yhdistys ei ollut 10 vuoteen toiminut lainkaan, laati Nyrkkeilyliiton silloinen toiminnanjohtaja Atle Salokangasesityksen henkiin herättämiseksi. Lähtökohtana oli yhdistyksen toiminnan muuttaminen nimeä myöten nyrkkeilyn ystäviä yhdistäväksi toimeliaaksi fan-klubiksi. Joulukuussa 1969 asiaa käsiteltiin ylimääräisessä yleisessä kokouksessa ja tammikuun 9 päivänä 1970 pidettiin Suomen Nyrkkeilyn Ystävien vuosikokous (edellinen oli pidetty 1959). Siinä valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi dynaaminen teollisuusneuvos Artturi NiemeläTampereelta ja yhdistyksen nimi muutettiin Ringside Club r.y:ksi. Helmikuun 6 pnä 1970 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa vahvistettiin nykyiset säännöt, joihin on sen jälkeen tehty vain pieniä korjauksia.

Huhtikuun alussa 1970 järjestettiin ensimmäinen Boxing Night -gaala Banket Hildenillä ja samana vuonna aloitettiin Taistelijan palkintojen jakaminen.

Puheenjohtajuuteen tarttui Topi Venäläinen 1974-1975 ja hänen jälkeensä tohtori Heikki Miettinen, joka hoiti virkaa 1976-1981.

1981 katsoi Ringsiden hallitus tarkoituksenmukaiseksi perustaa nyrkkeilyn taloudellista tukemista varten Suomen Nyrkkeilysäätiön, jonka peruspääomaksi siirrettiin As.Oy Mellunkärpässä olevan huoneiston osakkeet sekä 2000 kpl KOP:n osakkeita.


UFFE KÄÄNSI HANAT KAAKKOON

Vuonna 1982 ruoriin tarttui Olof Fjäder, kaikkien tuntema Uffe, aisaparinaan Jorma Limmonen. Tästä alkoi Ringside Clubin uusi nousu. Uffen ja Jorman määrätietoiset toimet saivat aikaan nopean jäsenmäärän kasvun sekä positiivisen nosteen, joka vaikuttaa tänäkin päivänä klubin henkeen ja toimintaan. Uffen otettua ohjat pitkään vireillä olleet suunnitelmat jäsenten kuntoharjoituksista toteutuivat vihdoin 1983 - Olympiastadikalla kunto-ja nyrkkeilytreenit, täydennykseksi juoksulenkit Paloheinässä ja Pirkkolassa.